Oikeusmuotoilija.
Sovittelija.
Lautamies.

Kuka olen ja arvoni


Nimeni on Johanna Stenros ja olen kotoisin Helsingistä, mutta Espoo on ollut kotikuntani jo useita vuosia. Yli kymmenen vuotta elämästäni olen asunut ja työskennellyt ulkomailla. Asetuin keväällä 2021 Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaaksi ja sain 133 ääntä. Äänisaalis ensikertalaisena oli ilahduttava, ottaen huomioon, etten Koronapandemian vuoksi tehnyt aktiivista kenttätyötä. Kiitän kaikkia minua äänestäneitä, sekä perhettä ja tuttuja kaikesta positiivisesta kannustamisesta.

Työskentelen tällä hetkellä helsinkiläisessä lakiasiaintoimistossa. Ansiotyön ohella toimin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden lautamiehenä sekä vapaaehtoistyössä rikos- ja riita-asioiden sovittelijana. Olen käynyt sovittelijana toimimiseen vaadittavan koulutuksen. Sovittelulain 10 §:n mukaan sovittelijana voi toimia henkilö, joka on suorittanut sovittelutoimintaan perehdyttävän koulutusjakson, ja jolla muutoin on sellainen koulutus, taito ja kokemus, jota tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää.

Vapaa-ajallani viihdyn luonnossa liikkuen, harrastan kuntosalitreenejä ja lukemista. Innostuin pari vuotta sitten oikeusmuotoilusta (Legal Design). Oikeusmuotoilun avulla oikeudellisista ilmiöistä voidaan tehdä ymmärrettävämpiä ja käyttäjäystävällisempiä. Oikeusmuotoilun ytimessä on asiakas, loppukäyttäjä. Oikeusmuotoilun avulla lakipalveluista on mahdollista kehittää edistyksellisempiä hyödyntäen teknologiaa ja muotoiluajattelua, jossa luovuus, mielikuvitus ja empatia ovat kehittämistyön ytimessä. Jopa oikeusjärjestelmää voidaan muuttaa ja tehostaa muotoilun keinoin, mistä hyötyy niin maallikot kuin juristit.

Arvoni
Määrittelisin ajatusmaailmani ja itseni liberaalikonservatiiviksi. Mielestäni jokaisen tulee ottaa itse vastuu tekemisistään ja meillä tulee olla vapaus päättää siitä, kuinka haluamme rakentaa elämäämme. Kunnioitan myös perinteitä ja minulle perhe, isänmaa, sivistys ja hyvät tavat muodostavat arvopohjani. Vaikka kunnioitan perinteitä, en kuitenkaan näe itseäni vanhoillisena, vaan uudistusmielisenä, ja sallin erilaisuutta. Erilaisuus on rikkaus ja meistä jokainen on arvokas juuri sellaisena kuin olemme. Luotan Suomen valtioon sekä oikeuslaitokseen, ja että kansalaisten perustuslainmukainen oikeusturva toteutuu. Kohtuuttomasti pitkittyneet oikeudenkäynnit horjuttavat ihmisten kokemaa oikeusturvaa ja tähän tulisi saada muutos.


Kuka olen ja arvoniKuka olen ja arvoni

Mikä on lautamies?


”Minä Johanna Stenros lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä toimin virassani perustuslakia ja lakia noudattaen,  tuomitsen oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti parhaan ymmärrykseni mukaan sekä kunnioitan ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä.” 

(Tuomarinvakuutus. Tuomioistuinlaki 1 luku 7 §). 

Käräjäoikeuden lautamies on tuomioistuimen jäsen ja toimii tuomarin vastuulla. Lautamiehen tehtävä on valtiollinen luottamustehtävä. Lautamies on tuomarin tehtävässään riippumaton ja puolueeton. Kaikissa niissä jutuissa, joiden käsittelyyn lautamies osallistuu, hän on käräjäoikeuden täysivaltainen jäsen ja lautamiehellä on yksilöllinen äänioikeus. Lautamiehellä on toisin sanoen tuomarin valta. Käräjäoikeudessa lautamiehet toimivat tuomareina lähinnä vakavissa rikosjutuissa. Lautamieskokoonpanossa asioita käsiteltäessä puheenjohtajana toimii käräjäoikeuden vakinainen tuomari sekä kaksi lautamiestä. Jokaisella lautamiehellä on yksi ääni kuten varsinaisella virkatuomarillakin. Heillä kullakin on siis itsenäinen päätösvalta ja tarvittaessa ratkaisu tehdään äänestämällä, jolloin enemmistön kanta ratkaisee.

Millainen vastuu käräjäoikeuden lautamiehellä on ratkaisuistaan?
Lautamiestä pidetään sekä rikos- että vahingonkorvausoikeudellisesti virkamiehenä, kuten muitakin julkiseen tehtävään valittuja luottamushenkilöitä. Käräjäoikeuden miettiessä päätöstään, lakimiespuheenjohtaja selostaa lautamiehille aluksi asiassa esiin tulevat kysymykset ja niihin soveltuvat säännökset. Kun lautamiehen harkinta jutussa perustuu paitsi hänen omaan näkemykseensä asiasta myös puheenjohtajan päätösneuvottelussa antamaan selostukseen, lautamiehen vastuu arvioidaan kussakin tilanteessa erikseen.

Lähteet:  
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160675
Käräjäoikeuden lautamies -esite. Oikeusministeriö 2017.
https://docplayer.fi/52497887-Karajaoikeuden-lautamies.html
https://oikeus.fi/karajaoikeudet/helsinginkarajaoikeus/fi/index/lautamiehet.html


Mitä on sovittelu?


Mitä on sovittelu?
Tavallisesti sovittelut toteutetaan käräjäoikeudessa. Sovittelijana toimii tuomioistuimen sovittelukoulutuksen käynyt tuomari. Tuomari ei ratkaise riitaa, vaan auttaa sovitteluun osallistuneita osapuolia itse löytämään erimielisyyksiinsä ratkaisun, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät. Mikäli osapuolet pääsevät sovintoon, sovittelija voi heidän pyynnöstään vahvistaa sovintosopimuksen. Vahvistuksen jälkeen siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu joka voi sisältää esimerkiksi vahingonkorvausvelvollisuuden. Jos osapuolet ovat tehneet sopimuksen tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa, sovinto voidaan hakemuksesta vahvistaa käräjäoikeudessa täytäntöönpanokelpoiseksi.
Tuomioistuimen ulkopuolisissa sovitteluissa voidaan käsitellä ja sovitella monenlaisia rikos- tai riita-asioita.

Miten sovittelu eroaa oikeudenkäynnistä?

Rikos -ja riita-asioiden sovittelu on aina vapaaehtoista. Sovittelijat ja osapuolet eivät ratkaise sovittelussa oikeudellista syyllisyyttä ja rangaistusta. Sovittelun tuloksena osapuolet voivat päätyä sopimukseen, joka sitoo osapuolia oikeudellisesti. Kumpi tahansa osapuoli voi keskeyttää sovittelun, jolloin osapuolet eivät tee sopimusta. Asian ratkaiseminen jää silloin oikeusviranomaisille.

Sovittelun merkitys oikeusprosessissa
Sovittelussa osapuolet voivat päätyä sopimukseen, sovittelu voi keskeytyä tai sopimusta ei synny. Sovittelutoimiston ammattihenkilöstö lähettää aina sovittelun lopputuloksen poliisille tai syyttäjälle. Sovittelussa ei ratkaista rikosoikeudellista syyllisyyttä ja rangaistusseuraamusta, mutta sovittelu voi vaikuttaa esitutkinnan rajoittamiseen, syyttämättä jättämiseen, rangaistuksen tuomitsematta jättämiseen tai lieventämiseen sekä rangaistusasteikon lieventämiseen tai rangaistuslajin vaihtamiseen.

Sovittelun vaikutus oikeusprosessin lopputulokseen
Jos kyseessä on asianomistajarikos ja asianomistaja luopuu sovittelussa rangaistusvaatimuksesta, asia ei etene oikeusprosessiin, vaan asian käsittely päättyy. Peruttuaan rangaistusvaatimuksen asianomistaja ei voi sitä enää uusia. Jos kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, asia etenee syyteharkintaan syyttäjälle, joka voi joko nostaa syytteen tai tehdä syyttämättäjättämispäätöksen. Jos syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen, asian käsittely syyttäjällä päättyy. Sovittelutoimisto seuraa kuitenkin sopimuksen täyttymistä. Jos syyttäjä nostaa syytteen, asia etenee tuomioistuimeen, joka päättää rangaistuksesta. Saavutettu sovinto ei aina johda syytteestä luopumiseen tai lievempään tuomioon. Syyttäjä ja tuomistuin päättävät rangaistuksen määräämisestä tapauskohtaisesti ja asiakokonaisuutta tapauskohtaisesti harkiten.


Lähde: THL, Päivitetty: 7.9.2016
Muut lähteet: https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiat/riita-asiat/sovittelu.html
https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/rikos-ja-riita-asioiden-sovittelu/mita-sovittelu-tarkoittaa-