Oikeusmuotoilija.
Sovittelija.
Lautamies.

Nimeni on Johanna ja olen kotoisin Helsingistä, mutta Espoo on ollut kotikuntani jo useiden vuosien ajan. Yli kymmenen vuotta elämästäni olen asunut ulkomailla. Tästä ajasta kuusi vuotta työskentelin Suomen Pysyvässä EU edustustossa Brysselissä. Mielenkiintoni kohdistuu viestintään ja juridiikkaan. Muutama vuosi sitten innostuin oikeusmuotoilusta (Legal Design). Olen käynyt oikeusmuotoilun koulutuksen. Koulutuksessa paneuduttiin käyttäjäkeskeiseen kehittämiseen sekä yhteiskunnan ja talouden kannalta tärkeisiin ja ajankohtaisiin oikeudellisiin ilmiöihin. Koulutuksen syventävissä opinnoissa suuntauduin rikos- ja prosessioikeuteen. Oikeusmuotoilun avulla oikeudellisista ilmiöistä voidaan tehdä ymmärrettävämpiä ja käyttäjäystävällisempiä. Oikeusmuotoilun ytimessä on asiakas, loppukäyttäjä. Oikeusmuotoilun avulla lakipalveluista on mahdollista kehittää edistyksellisempiä hyödyntäen teknologiaa ja muotoiluajattelua, jossa luovuus, mielikuvitus ja empatia ovat kehittämistyön ytimessä. Jopa oikeusjärjestelmää voidaan muuttaa ja tehostaa muotoilun keinoin, mistä hyötyy niin maallikot kuin juristit.

Toimin rikos- ja riita-asioiden sovittelijana ja käräjäoikeuden lautamiehenä Länsi-Uudenmaan alueella. Olen käynyt sovittelijana toimimiseen vaadittavan koulutuksen. Sovittelijana voi sovittelulain 10 §:n mukaan toimia henkilö, joka on suorittanut sovittelutoimintaan perehdyttävän koulutusjakson, ja jolla muutoin on sellainen koulutus, taito ja kokemus, jota tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää.
Vapaa-ajallani viihdyn luonnossa liikkuen, harrastan kuntosalitreenejä ja lukemista.

Arvoni
Määrittelisin ajatusmaailmani ja itseni liberaalikonservatiiviksi. Mielestäni jokaisen tulee ottaa itse vastuu tekemisistään ja meillä tulee olla vapaus päättää siitä, kuinka haluamme rakentaa elämäämme. Kunnioitan myös perinteitä ja minulle perhe, isänmaa, sivistys ja hyvät tavat muodostavat arvopohjani. Vaikka kunnioitan perinteitä, en kuitenkaan näe itseäni vanhoillisena, vaan uudistusmielisenä, ja sallin erilaisuutta. Erilaisuus on rikkaus ja meistä jokainen on arvokas juuri sellaisena kuin olemme. Luotan Suomen valtioon sekä oikeuslaitokseen, ja että kansalaisten perustuslainmukainen oikeusturva toteutuu. Kohtuuttomasti pitkittyneet oikeudenkäynnit horjuttavat ihmisten kokemaa oikeusturvaa ja tähän tulisi saada muutos.

Kuvassa: oikealla Margaret Hagan ja minä
Paikka: Legal Design Summit 13.9.2019, Helsingin kaupungintalo

*Margaret Hagan is the Executive Director of the Legal Design Lab, and a lecturer at Stanford Law School & the Stanford Institute of Design

http://www.legaldesignsummit.com/
Kuka olen ja arvoni

Sovittelijat ja osapuolet eivät sovittelussa ratkaise oikeudellista syyllisyyttä.

Mitä on sovittelu?
Tavallisesti sovittelut toteutetaan käräjäoikeudessa. Sovittelijana toimii tuomioistuimen sovittelukoulutuksen käynyt tuomari. Tuomari ei ratkaise riitaa, vaan auttaa sovitteluun osallistuneita osapuolia itse löytämään erimielisyyksiinsä ratkaisun, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät. Mikäli osapuolet pääsevät sovintoon, sovittelija voi heidän pyynnöstään vahvistaa sovintosopimuksen. Vahvistuksen jälkeen siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu joka voi sisältää esimerkiksi vahingonkorvausvelvollisuuden. Jos osapuolet ovat tehneet sopimuksen tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa, sovinto voidaan hakemuksesta vahvistaa käräjäoikeudessa täytäntöönpanokelpoiseksi. Tuomioistuimen ulkopuolisissa sovitteluissa voidaan käsitellä ja sovitella monenlaisia rikos- tai riita-asioita.

Pääsääntöisesti sovitteluun ohjautuu väkivaltarikoksia ja omaisuusrikoksia. Sovitteluun ohjatuista rikoksista väkivaltarikoksia on noin puolet, joista kolmannes koskee lähisuhderikoksia (lähde: Tilastoraportti 26/2021 19.8.2021 THL)


Miten sovittelu eroaa oikeudenkäynnistä?

Rikos -ja riita-asioiden sovittelu on aina vapaaehtoista. Sovittelijat ja osapuolet eivät ratkaise sovittelussa oikeudellista syyllisyyttä ja rangaistusta. Sovittelun tuloksena osapuolet voivat päätyä sopimukseen, joka sitoo osapuolia juridisesti. Kumpi tahansa osapuoli voi keskeyttää sovittelun, jolloin osapuolet eivät tee sopimusta. Asian ratkaiseminen jää silloin oikeusviranomaisille.

Sovittelun merkitys oikeusprosessissa
Sovittelussa osapuolet voivat päätyä sopimukseen, sovittelu voi keskeytyä tai sopimusta ei synny. Sovittelutoimiston ammattihenkilöstö lähettää aina sovittelun lopputuloksen poliisille tai syyttäjälle. Sovittelussa ei ratkaista rikosoikeudellista syyllisyyttä ja rangaistusseuraamusta, mutta sovittelu voi vaikuttaa esitutkinnan rajoittamiseen, syyttämättä jättämiseen, rangaistuksen tuomitsematta jättämiseen tai lieventämiseen sekä rangaistusasteikon lieventämiseen tai rangaistuslajin vaihtamiseen.

Sovittelun vaikutus oikeusprosessin lopputulokseen
Jos kyseessä on asianomistajarikos ja asianomistaja luopuu sovittelussa rangaistusvaatimuksesta, asia ei etene oikeusprosessiin, vaan asian käsittely päättyy. Peruttuaan rangaistusvaatimuksen asianomistaja ei voi sitä enää uusia. Jos kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, asia etenee syyteharkintaan syyttäjälle, joka voi joko nostaa syytteen tai tehdä syyttämättäjättämispäätöksen. Jos syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen, asian käsittely syyttäjällä päättyy. Sovittelutoimisto seuraa kuitenkin sopimuksen täyttymistä. Jos syyttäjä nostaa syytteen, asia etenee tuomioistuimeen, joka päättää rangaistuksesta. Saavutettu sovinto ei aina johda syytteestä luopumiseen tai lievempään tuomioon. Syyttäjä ja tuomistuin päättävät rangaistuksen määräämisestä tapauskohtaisesti ja asiakokonaisuutta tapauskohtaisesti harkiten.


Sovittelun periaatteet ja vaiheet. Euroopan oikeusportaali.



Lähteet: THL, Päivitetty: 7.9.2016
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2020, Tilastoraportti 26/2021 19.8.2021 THL
https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiat/riita-asiat/sovittelu.html
https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/rikos-ja-riita-asioiden-sovittelu/mita-sovittelu-tarkoittaa-


Lautamies on tuomioistuimen jäsen ja toimii tuomarin vastuulla.

Käräjäoikeuden lautamies on tuomioistuimen jäsen ja toimii tuomarin vastuulla. Lautamiehen tehtävä on valtiollinen luottamustehtävä. Lautamies on tuomarin tehtävässään riippumaton ja puolueeton. Kaikissa niissä jutuissa, joiden käsittelyyn lautamies osallistuu, hän on käräjäoikeuden täysivaltainen jäsen ja lautamiehellä on yksilöllinen äänioikeus. Lautamiehellä on toisin sanoen tuomarin valta. Käräjäoikeudessa lautamiehet toimivat tuomareina lähinnä vakavissa rikosjutuissa. Lautamieskokoonpanossa asioita käsiteltäessä puheenjohtajana toimii käräjäoikeuden vakinainen tuomari sekä kaksi lautamiestä. Jokaisella lautamiehellä on yksi ääni kuten varsinaisella virkatuomarillakin. Heillä kullakin on siis itsenäinen päätösvalta ja tarvittaessa ratkaisu tehdään äänestämällä, jolloin enemmistön kanta ratkaisee.

”Minä Johanna Stenros lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä toimin virassani perustuslakia ja lakia noudattaen,  tuomitsen oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti parhaan ymmärrykseni mukaan sekä kunnioitan ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä.” 
(Tuomarinvakuutus. Tuomioistuinlaki 1 luku 7 §). 

Millainen vastuu käräjäoikeuden lautamiehellä on ratkaisuistaan?
Lautamiestä pidetään sekä rikos- että vahingonkorvausoikeudellisesti virkamiehenä, kuten muitakin julkiseen tehtävään valittuja luottamushenkilöitä. Käräjäoikeuden miettiessä päätöstään, lakimiespuheenjohtaja selostaa lautamiehille aluksi asiassa esiin tulevat kysymykset ja niihin soveltuvat säännökset. Kun lautamiehen harkinta jutussa perustuu paitsi hänen omaan näkemykseensä asiasta myös puheenjohtajan päätösneuvottelussa antamaan selostukseen, lautamiehen vastuu arvioidaan kussakin tilanteessa erikseen.

Tuomarin eettiset ohjeet





Lähteet:  
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160675
Käräjäoikeuden lautamies -esite. Oikeusministeriö 2017.
https://docplayer.fi/52497887-Karajaoikeuden-lautamies.html
https://oikeus.fi/karajaoikeudet/helsinginkarajaoikeus/fi/index/lautamiehet.html


Tarvitaanko lautamiehiä?

Tarvitaanko lautamiehiä?

Lautamiehet edustavat henkilöitä erilaisista koulutustaustoista ja ikäluokista. On erittäin tärkeätä, että yhteistyö ja kommunikaatio käräjäoikeuden puheenjohtajan (ammattituomari) kanssa onnistuu päätösneuvotteluissa. Keskiössä on oikeudellinen harkinta, mitä edellytetään jotta päästään perusteltuun lopputulokseen.

Lue lisää  
Selvitys: Sovittelu elää ja voi hyvin Suomessa – haasteena voimavarojen ja osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen

Selvitys: Sovittelu elää ja voi hyvin Suomessa – haasteena voimavarojen ja osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen

Lue Valtioneuvoston selvitys koskien sovittelun hyödyntämistä laajemmin sekä yhdenmukaisten laatustandardien kehittämistä. Julkaistu 31.3.2022

Lue lisää  
Sovittelun suurena etuna on se, että riita on osapuolten omissa käsissä

Sovittelun suurena etuna on se, että riita on osapuolten omissa käsissä

Lue artikkeli koskien Asianajajaliiton sovittelukampanjaa ja miten kampanja onnistui. Julkaistu 17.1.2022

Lue lisää  
Riita on osapuolten omaisuutta

Riita on osapuolten omaisuutta

Lue tutkija ja sovittelija Mikko Hautakankaan artikkeli sovittelutyöstä. Julkaistu 08.12.21

Lue lisää  
Oikeusmuotoilu ja onko viestinnällä väliä

Oikeusmuotoilu ja onko viestinnällä väliä

Lue Suomen Asianajajaliiton pääsihteerin Minna Melenderin artikkeli oikeusmuotoilusta ja viestinnästä. Julkaistu 18.5.20

Lue lisää  
Mistä oikeusmuotoilussa on kyse

Mistä oikeusmuotoilussa on kyse

Lue artikkeli, jossa 115 asiantuntijaa eri puolilta julkishallintoa ja suomalaista yhteiskuntaa avasivat oikeusmuotoilua. Kaikilla oli halu tehdä oikeudellisista asioista käyttäjälähtöisiä, ymmärrettäviä ja helposti lähestyttäviä. Julkaistu 26.11.20

Lue lisää  
Lasten oikeuksien näkökulma esillä uudessa julkaisussa

Lasten oikeuksien näkökulma esillä uudessa julkaisussa

Restorative justice from a children’s rights perspective. Julkaistu 9.12.21

Lue lisää  
Lähisuhdeväkivalta ja sovittelu

Lähisuhdeväkivalta ja sovittelu

Vuonna 2020 lähisuhdeväkivaltarikoksia ohjattiin sovitteluun 2 669 eli noin 36 prosenttia kaikista sovitteluun ohjatuista väkivaltarikoksista. Julkaisupäivämäärä 1.12.21

Lue lisää  
Master's Thesis: 'The Witness and Truth in Criminal Proceedings – Legal Design as an aid" 

Lautamiesten vaikutus tuomioistuimen työskentelyyn
"Tutkielman perusteella näyttää siltä, että parhaat edellytykset lautamieskokoonpanon tehokkaalle työskentelylle syntyvät silloin, kun pöydän takana istuvat aktiiviset lautamiehet sekä tuomari, joka on aidosti kiinnostunut hyödyntämään lautamiehiä ja tekemään heidän kanssaan yhteistyötä". 

Suomen Maallikkotuomarit ry. Suomessa toimivien lautamiesten koulutus- ja edunvalvontajärjestö.

Legal Design Summit 2019, Helsingin kaupungitalolla


Kuvassa: Johanna
Paikka: Tutustumiskäynti Korkeimmassa oikeudessa, Pohjoisesplanadi 3, Helsinki
Linkkejä