Opettaja
Rikos- ja riita-asioiden sovittelija
Työyhteisösovittelija
Oikeusmuotoilija

Kuka olen, mistä tulen
Olen juuriltani Helsingistä, mutta jo vuosien ajan olen kutsunut Espoota kodikseni. Työskentelen innostavassa roolissa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa Helsingissä opettajana. Lisäksi toimin sovittelijana Haaga-Helian Turvaamo-nimisessä organisaatiossa, joka omistautuu opiskelijoiden opiskelumotivaation ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Tehtävänäni on puuttua kiusaamiseen, häirintään, syrjintään ja muihin epäasiallisiin toimintoihin.

Vapaa-ajan puuhasteluni
Vapaa-ajallani teen toisinaan rikos- ja riita-asioiden sovitteluita. Lisäksi olen aktiivinen yhdistystoiminnassa toimien tiedottajana. Sovittelijana minulla on pätevyys, joka täyttää sovittelulain 10 §:n asettamat vaatimukset. Olen suorittanut laaja-alaisen koulutusjakson, joka perustuu restoratiiviseen lähestymistapaan. Olen myös erikoistunut työyhteisösovittelijaksi ja käynyt tähän tehtävään vaadittavan koulutuksen.

Kiinnostukseni kohteet

Olen kiinnostunut viestinnästä ja juridiikasta. Muutama vuosi sitten sain tilaisuuden osallistua koulutukseen, jossa tutustuin oikeusmuotoiluun (Legal Design). Koulutus avasi silmäni käyttäjäkeskeiseen kehittämiseen ja tärkeisiin, ajankohtaisiin oikeudellisiin ilmiöihin yhteiskunnan ja talouden näkökulmasta. Oikeusmuotoilun avulla pyritään tekemään oikeudelliset asiat ymmärrettävämmiksi ja käyttäjäystävällisemmiksi. Sen ytimessä on asiakas, loppukäyttäjä.

Mitä on oikeusmuotoilu, miksi sitä tarvitaan

Oikeusmuotoilun avulla voimme kehittää lakipalveluita edistyksellisempään suuntaan hyödyntäen teknologiaa ja muotoiluajattelua. Luovuus, mielikuvitus ja empatia ovat keskeisiä tekijöitä tässä kehittämistyössä. Jopa oikeusjärjestelmää voidaan muuttaa ja tehostaa muotoilun keinoin, mikä hyödyttää niin maallikoita kuin juristejakin. Näen tässä valtavan potentiaalin yhdistää oikeudellinen osaaminen ja innovatiivinen muotoiluajattelu, luoden samalla parempia palveluita ja saavutettavuutta oikeudenmukaisuuteen. Olen innoissani siitä, miten voimme yhdistää juridiikan ja muotoilun parhaat puolet tarjotaksemme ratkaisuja, jotka ovat sekä tehokkaita että käyttäjäystävällisiä.

Arvoni
Määrittelen ajatusmaailmani ja itseni liberaalikonservatiiviksi. Uskon vahvasti siihen, että jokaisen yksilön tulee kantaa vastuu omista teoistaan ja meillä tulee olla vapaus valita, miten haluamme rakentaa elämäämme. Samalla kunnioitan perinteitä, sillä minulle perhe, isänmaa, sivistys ja hyvät tavat muodostavat vankkaa arvopohjaa. Vaikka olen juurtunut perinteisiin, en kuitenkaan näe itseäni vanhoilliseksi. Päinvastoin, pidän itseäni uudistusmielisenä ja arvostan erilaisuutta. Uskon, että erilaisuus on rikkaus ja jokainen yksilö on arvokas juuri sellaisena kuin on. Tässä monimuotoisuudessa piilee voimamme.

Luotan Suomen valtion ja oikeuslaitoksen toimintaan ja siihen, että kansalaisten perustuslainmukainen oikeusturva toteutuu. Kuitenkin kohtuuttoman pitkittyneet oikeudenkäynnit horjuttavat ihmisten kokemaa oikeusturvaa, ja tähän tarvitaan muutosta.

Kuvassa: oikealla Margaret Hagan ja minä
Paikka: Legal Design Summit 13.9.2019, Helsingin kaupungintalo

*Margaret Hagan is the Executive Director of the Legal Design Lab, and a lecturer at Stanford Law School & the Stanford Institute of Design

http://www.legaldesignsummit.com/

Jäsenyydet
Suomen Journalistiliitto
Suomen Sovittelufoorumi (SSF) 
Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ry  
Aalto Women in Business (AWIB)
The Finnish Association for Medical Law and Ethics

Haaga-Helia Turvaamon sovittelija

Hallituksen jäsen
Suomen Maallikkotuomarit ry
Kuka olen ja arvoni image
Sovittelusta image
Sovittelu on neuvottelua ja yhteistyötä

Me sovittelijat haluamme jakaa teille ajatuksia neuvottelutaitojen ja sovittelun merkityksestä ja hyödyllisyydestä. Nämä taidot ovat arvokkaita ammattikorkeakouluyhteisössä konfliktien käsittelyssä ja ennaltaehkäisyssä. Ne auttavat luomaan yhteisössämme avoimen ja yhteistyöhenkisen ilmapiirin.

Kuvitellaanpa tilanne: konflikti on syntynyt, ja tunteet ovat pinnassa. Sovittelu tulee apuun. Sovittelu on hieno tapa käsitellä ristiriitoja yhteisössämme. Se korostaa vuorovaikutuksen palauttamista ja yhteistyötä riitojen ratkaisemiseksi. Sovittelija tarjoaa turvallisen tilan, jossa voi ilmaista tunteita ja näkemyksiä avoimesti. Tämä voi auttaa tunnistamaan konfliktin juurisyyn ja löytämään yhdessä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia.
Turvaamossa sovittelemme käyttäen restoratiivisia menetelmiä. Menetelmä edistää yhteisten sääntöjen ja normien luomista sekä osapuolten välisen vuoropuhelun syntymistä. Tämä vahvistaa yhteisön yhteenkuuluvuutta ja auttaa ymmärtämään syitä riitoihin. Ennen sovittelutilannetta hyvät neuvottelutaidot voivat olla avuksi. Neuvottelu korostaa seuraavia taitoja: kuuntelua, selkeää ilmaisua, johdonmukaisuutta, argumentointia, kykyä ymmärtää toisen näkökulmaa, joustavuutta ja tavoitteellisuutta. Nämä taidot auttavat ylläpitämään myönteistä vuorovaikutusta ja voivat jopa auttaa estämään tulevia konflikteja.

Sovittelutilanteessa on tärkeää, että osapuolet kuuntelevat toisiaan aktiivisesti ja ymmärtävät toistensa näkemyksiä. Rakentava palaute on keskeinen osa konfliktien hallintaa ja yleisesti korkeakoulumaailmaa. Sovittelija kannustaa osapuolia ilmaisemaan itseään vapaasti ja rohkaisee myönteiseen lähestymistapaan, vaikka aihe olisi hankala. Hän ohjaa osapuolet antamaan palautetta ilman syyttelyä tai henkilökohtaista hyökkäystä. Näin autetaan osapuolia ymmärtämään toistensa näkökulmia ja löytämään yhteisiä ratkaisuja. Sovittelija korostaa myös myönteisen kielen ja eleiden merkitystä. Hän kiinnittää huomiota siihen, miten asiat sanotaan, ja ohjaa osapuolet käyttämään rakentavaa kieltä.

Sovittelija on taitava konfliktinhallinnassa. Hän osaa rauhoittaa tilanteita, estää konfliktien eskaloitumista ja käsitellä voimakkaita tunteita turvallisesti. Hyvä sovitteluilmapiirin luominen on tärkeää, jotta osapuolet tuntevat olonsa turvalliseksi ja kuulluksi. Sovittelutapaamisen ympäristön tulisi olla rauhallinen ja neutraali, jotta osapuolet voivat tuntea olonsa mukavaksi ja tasapuolisesti kohdelluksi. Tämä luo pohjan avoimelle ja reilulle keskustelulle, joka on ratkaisevan tärkeää konfliktien ratkaisussa ja ennaltaehkäisyssä.
Johanna Stenros, Pasilan kampussovittelija

Turvaamo | Haaga-Helia
https://www.haaga-helia.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/turvaamon-kampussovittelijat-opiskelijoiden-tukena

Työpaikan konfliktit ja sovittelu

Työpaikan konfliktit ja sovittelu

Konflikti määritellään ristiriidaksi, kiistaksi tai erimielisyydeksi. Monesti puhutaan prosessista, jossa toinen osapuolista ymmärtää ja havaitsee hänen intressiensä olevan kielteiset tai vastakkaiset verrattuna muiden osapuolten intresseihin. Konflikteja voi esiintyä yksilötasolla, ryhmätasolla, organisaatiotasolla tai valtiollisella tasolla. Yhdellä tasolla esiintyvä konflikti voi vaikuttaa myös muilla tasoilla*).

LUE LISÄÄ
Maallilkkotuomareilla on oma digilehti

Maallilkkotuomareilla on oma digilehti

Maallikkotuomari-lehti on lautamiesten oma lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Siinä julkaistaan Infoa koulutustapahtumista, sekä kerrotaan jäsenkuntaa koskevista asioista ja muista oikeudenalan tapahtumista. Koulutuksiin voi osallistua myös muut kuin lautamiehet. Lisätietoa Maallikkotuomarit ry:n kotisivuilla.

Lue lisää  
Sovittelun mahdollisuuksia tulisi hyödyntää tehokkaammin

Sovittelun mahdollisuuksia tulisi hyödyntää tehokkaammin

"Sovittelun mahdollisuuksien tehokkaampi hyödyntäminen edistäisi monia tärkeitä päämääriä. Näitä ovat inhimillisen kärsimyksen ja konfliktien kustannusten vähentäminen, tuomioistuinten kuormituksen keventäminen, tapausten käsittelyn nopeus sekä osapuolten yhteistyön ja itsemääräämisoikeuden säilyminen." Julkaistu: HS 22.7. 2:00 | Päivitetty 22.7. 8:09

Lue lisää  
On aika oikeusprosessien sujuvoittamiselle

On aika oikeusprosessien sujuvoittamiselle

Pienriitamenettely eli kevennetty oikeudenkäynti voisi olla täysimittaista oikeudenkäyntiä yksinkertaisempi ja kustannustehokkaampi tapa ratkaista pienet riidat tuomioistuimessa. Lähde: Oikeusministeriön tiedote 18.1.2023

Lue lisää  
Lähisuhdeväkivallan sovittelu hyödyttää molempia osapuolia

Lähisuhdeväkivallan sovittelu hyödyttää molempia osapuolia

Valtioneuvoston 24. helmikuuta julkaistu tuore tutkimus osoittaa, että "lähisuhdeväkivallan sovittelu toimii pääsääntöisesti hyvin. Sovitteluun osallistutaan vapaaehtoisesti, sovitteluprosessi koetaan useimmiten onnistuneeksi ja sen lopputulos oikeudenmukaiseksi. Sovittelusta saadaan myös välineitä väkivallan ehkäisyyn. Lähisuhdeväkivallan sovittelua on kuitenkin tarpeen edelleen kehittää".

Lue lisää  
Sovittelun suurena etuna on se, että riita on osapuolten omissa käsissä

Sovittelun suurena etuna on se, että riita on osapuolten omissa käsissä

Lue artikkeli koskien Asianajajaliiton sovittelukampanjaa ja miten kampanja onnistui. Julkaistu 17.1.2022

Lue lisää  
Tarvitaanko lautamiehiä?

Tarvitaanko lautamiehiä?

Lautamiehet edustavat henkilöitä erilaisista koulutustaustoista ja ikäluokista. On erittäin tärkeätä, että yhteistyö ja kommunikaatio käräjäoikeuden puheenjohtajan (ammattituomari) kanssa onnistuu päätösneuvotteluissa. Keskiössä on oikeudellinen harkinta, mitä edellytetään jotta päästään perusteltuun lopputulokseen.

Lue lisää  
Selvitys: Sovittelu elää ja voi hyvin Suomessa – haasteena voimavarojen ja osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen

Selvitys: Sovittelu elää ja voi hyvin Suomessa – haasteena voimavarojen ja osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen

Lue Valtioneuvoston selvitys koskien sovittelun hyödyntämistä laajemmin sekä yhdenmukaisten laatustandardien kehittämistä. Julkaistu 31.3.2022

Lue lisää  
Riita on osapuolten omaisuutta

Riita on osapuolten omaisuutta

Lue tutkija ja sovittelija Mikko Hautakankaan artikkeli sovittelutyöstä. Julkaistu 08.12.21

Lue lisää  
Oikeusmuotoilu ja onko viestinnällä väliä

Oikeusmuotoilu ja onko viestinnällä väliä

Lue Suomen Asianajajaliiton pääsihteerin Minna Melenderin artikkeli oikeusmuotoilusta ja viestinnästä. Julkaistu 18.5.20

Lue lisää  
Mistä oikeusmuotoilussa on kyse

Mistä oikeusmuotoilussa on kyse

Lue artikkeli, jossa 115 asiantuntijaa eri puolilta julkishallintoa ja suomalaista yhteiskuntaa avasivat oikeusmuotoilua. Kaikilla oli halu tehdä oikeudellisista asioista käyttäjälähtöisiä, ymmärrettäviä ja helposti lähestyttäviä. Julkaistu 26.11.20

Lue lisää