Sovittelijat ja osapuolet eivät sovittelussa ratkaise oikeudellista syyllisyyttä.

Mitä on sovittelu?
Tavallisesti sovittelut toteutetaan käräjäoikeudessa. Sovittelijana toimii tuomioistuimen sovittelukoulutuksen käynyt tuomari. Tuomari ei ratkaise riitaa, vaan auttaa sovitteluun osallistuneita osapuolia itse löytämään erimielisyyksiinsä ratkaisun, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät. Mikäli osapuolet pääsevät sovintoon, sovittelija voi heidän pyynnöstään vahvistaa sovintosopimuksen. Vahvistuksen jälkeen siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu joka voi sisältää esimerkiksi vahingonkorvausvelvollisuuden. Jos osapuolet ovat tehneet sopimuksen tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa, sovinto voidaan hakemuksesta vahvistaa käräjäoikeudessa täytäntöönpanokelpoiseksi. Tuomioistuimen ulkopuolisissa sovitteluissa voidaan käsitellä ja sovitella monenlaisia rikos- tai riita-asioita. Pääsääntöisesti sovitteluun ohjautuu väkivaltarikoksia ja omaisuusrikoksia. Sovitteluun ohjatuista rikoksista väkivaltarikoksia on noin puolet, joista kolmannes koskee lähisuhderikoksia (lähde: Tilastoraportti 26/2021 19.8.2021 THL)

Sovittelun keskeiset periaatteet

Miten sovittelu eroaa oikeudenkäynnistä?

Rikos -ja riita-asioiden sovittelu on aina vapaaehtoista. Sovittelijat ja osapuolet eivät ratkaise sovittelussa oikeudellista syyllisyyttä ja rangaistusta. Sovittelun tuloksena osapuolet voivat päätyä sopimukseen, joka sitoo osapuolia juridisesti. Kumpi tahansa osapuoli voi keskeyttää sovittelun, jolloin osapuolet eivät tee sopimusta. Asian ratkaiseminen jää silloin oikeusviranomaisille.

Sovittelun merkitys oikeusprosessissa
Sovittelussa osapuolet voivat päätyä sopimukseen, sovittelu voi keskeytyä tai sopimusta ei synny. Sovittelutoimiston ammattihenkilöstö lähettää aina sovittelun lopputuloksen poliisille tai syyttäjälle. Sovittelussa ei ratkaista rikosoikeudellista syyllisyyttä ja rangaistusseuraamusta, mutta sovittelu voi vaikuttaa esitutkinnan rajoittamiseen, syyttämättä jättämiseen, rangaistuksen tuomitsematta jättämiseen tai lieventämiseen sekä rangaistusasteikon lieventämiseen tai rangaistuslajin vaihtamiseen.

Sovittelun vaikutus oikeusprosessin lopputulokseen
Jos kyseessä on asianomistajarikos ja asianomistaja luopuu sovittelussa rangaistusvaatimuksesta, asia ei etene oikeusprosessiin, vaan asian käsittely päättyy. Peruttuaan rangaistusvaatimuksen asianomistaja ei voi sitä enää uusia. Jos kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, asia etenee syyteharkintaan syyttäjälle, joka voi joko nostaa syytteen tai tehdä syyttämättäjättämispäätöksen. Jos syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen, asian käsittely syyttäjällä päättyy. Sovittelutoimisto seuraa kuitenkin sopimuksen täyttymistä. Jos syyttäjä nostaa syytteen, asia etenee tuomioistuimeen, joka päättää rangaistuksesta. Saavutettu sovinto ei aina johda syytteestä luopumiseen tai lievempään tuomioon. Syyttäjä ja tuomistuin päättävät rangaistuksen määräämisestä tapauskohtaisesti ja asiakokonaisuutta tapauskohtaisesti harkiten.




Lähteet: THL, Päivitetty: 7.9.2016
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2020, Tilastoraportti 26/2021 19.8.2021 THL
https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiat/riita-asiat/sovittelu.html
https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/rikos-ja-riita-asioiden-sovittelu/mita-sovittelu-tarkoittaa-